Mei amerikan Paint-hevoset

Ensimmäinen Quarter tuli taloon -95. Se oli aito Texasin kasvatti, Waggoner estatelta, yhdeltä arvostetuimmista ja suurimmista cutting- karjahevoskasvatus rancheissa USA:ssa. Tamma oli Chocolate Nu Bar. Hevonen joka matkaa sydämmessäni mukana hamaan loppuun asti. Lempeä johtajamme, joka on nyt jo  edesmennyt jalkavammansa takia.

Suku jätti suomeen monen monta jälkeläistä ja sen lapsen lapsiakin alkaa olla jo melkoinen dynastia. Suku onkin yksi suomen QH-kasvatuksen foundation tammoista. 

Ja kui mie sitten päädyin Quartereista Painteihin??

Etsiskelin ruotsista itseasiassa quarter-orivarsaa, mutta kuinka ollakkaan yhdeltä nettisivulta miuta katseli aivan uskomattoman suloinen maitokahvin kirjava orivarsa. Tarkemmin asiaa tutkittuani, emäkin oli miulle tuttu jo siltä ajalta kun ostin Sukun ruotsista ja isäkin oli tyypiltään ja suvultaan miulle hyvin mieluinen. Ja nii myö sitten Karin kanssa päädyttiin ruotsiin vuoden -98-99 vuodenvaihteessa varsanhakumatkalle ja takasintullessa katsottiin uudenvuoden raketit bussipysäkille parkkeeratusta traikkuyhdistelmästämme Lahden tienoilla... Kyydissä meillä oli 0,5v. Tobiano oripoika Smith N Rocket LB, Mikko... Ja siitä se sitten lähti . Tosin pikkuhiljaa kun piti odottaa herran varttumista astutusikään..

Alkuvuosina meillä oli vain QH-tammoja, kun ei noita Paintejakaan silloin ollut niin pilvin pimein euroopassakaan saatavilla. Ongelmahan oli vain se että Mikko  ei ole homozygootti ja niin myö sitten saatiin omista tammoista vaan Breeding stockeja.

Kunnes vihdoin löytyi kunnollinen Paint-tamma ja sehän oli saksassa syntynyt homozygootti Tanima Paula Maxime. Paulan jälkeen löytyi vielä ihan suomesta USA.sta tuotu tamma Signals Tardy Too, hieno Babette-linjainen, tosin vahvasti laukkasukuinen Tobiano. Myös sen tytär tuli meille, mutta jouduttiin valitettavasti lopettamaan todella vakavan lannehalvauksen ja senjälkeen iskeneen kaviokuumeen seurauksena.

Sukua varten toin vielä saksasta QH-orin Kentucky Smart, toiveena vielä yksi puhdas QH-varsa. Mutta kohtalo määräsi toisin ja Suku täytyi nukuttaa ennenkuin asiaa päästiin edes yrittämään. Sittemmin Kentucky löysi hyvän kodin Norjasta. 

Viimeiset pari-kolme vuotta ovat olleet melkoisen raskaita Painttienkin suhteen tammojen jäädessä tyhjiksi ja viimeinen niitti oli keväällä-08 kun Paula menehtyi varsomiseen. Myös varsa menetettiin. Niimpä Paint-kasvatuksen jatkuminen on enemmän kuin vaakalaudalla tällä hetkellä. Se mihin ratkaisuun päädyn, selviää varmaan vuoden loppuun mennessä. Tällä hetkellä meillä on siis Mikko ja Mikon ja Sukun ensimmäinen varsa Chocos Buck N Bambi, Hani(liisattuna siitokseen) .

Mutta mihin sitten päädynkin, vuodet Quartereiden ja Paintien parissa ovat ja antaneet ja opettaneet niin paljon. Kasvatuksen hienoin puoli onkin ehkä juuri varsojen syntymä, uusien ihanien ihmisten tapaaminen niin siitosori-toiminnassakin kuin myös varsojen uusien omistajien muodossa. Päivääkään en antaisi tästäkään ajasta pois. Olen hyvin onnekas ihminen, kun olen saanut tehdä tätäkin työtä, haaveitteni ammattia:) Iso kiitos kaikille teille kaikille varsojeni ja tammojen omistajat. Tehän omalta osaltanne myös olette tehneet kaiken tämän mahdolliseksi:)

Kaikkien vaikeuksien kautta ja valvottujen öiden myötä kun olen tulevaisuuteen tiirannut, Mikkis säilyy orikastissa(Kiitos myös useiden kehumis,kiristys, uhkailu ja lahjontavaateiden, samaan asiaan liittyen;D)

Toivottavasti vielä löytäisin laadukkaan paint-tamman herralle, jotta saataisiin taas myös puhtaita Paint-jälkeläisiä hänestä...

Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan ja miten kirjavalta se näyttää;)